Kesä!! <3

Heissan!

Tässäpä ajatelin taas lauantai illan kuluksi kirjottelua harrastamaan 😀

Ajatuksia on tällä viikolla pyörinyt päässä ja päällimmäisenä se, että kuinka elämä voi olla kovaa välillä joillekkin. Kaikkea sattuu ja sitten sitä kuraa tulee kerralla ihan kunnolla. En puhu nyt itsestäni, mutta tuli jotenkin surkee fiilis toisen ihmisen puolesta kun joku muu kärsii ehkä jopa liiaksikin. Tällä tarkoitan juttua nyt kun viikolla oli juttua tästä erittäin urheasta Hyvinkääläisestä poliiisi naisesta jota oli työtehtävällään vuonna 2012 ammuttu vatsaan. Jonka seurauksena hänelle on jouduttu tekemään yli 150 operaatiota ja kävelynkin hän joutui opettelamaan uudestaan. Ja ihan kun hänellä ei tuossa olisi ollut tarpeeksi niin hän sai vielä tiedon, että on sairastunut leukemiaan. Edessä siis hänelläkin raskaat hoidot. Aina kun hänestä on ollut juttua mediassa hän on niin positiivinen ja valoisan oloinen ihminen, ihannoin hänen urheuttaan erittäin paljon.

Tälläiset uutiset pistää miettimään, että miksi? Minkä takia yhdelle annetaan aina niin paljon kerralla? Eikö näitäkin vastoinkäymisiä voisi jättää käymättä?

Moni ihminen on minulle laittanutkin sosiaalisen median kautta viestiä niin julkisesti kuin yksityisestikkin siitä, että ihannoivat sitä kuinka vahva ja positiivinen ihminen olen tämän kaiken rintasyöpä hässäkkäni keskellä…En itse koe olevani millään tapaa erikoinen ihminen, tämä kaikki koen kumpuavan vaan siitä, että rakastan elämääni, miestäni, lapsiani, äitiä, isää, sisarruksiani ja koko tätä ihanaa sukua ja ystäviäni mitkä ovat minun ympärilläni.  Minulla on maailman paras työ Gazozilla, ja siellä maailman paras pomo ja työkamut <3 Minulla on niin paljon kaikkea mistä voin olla onnellinen 🙂 Elämässäni on kaikki erittäin hyvin. Tästä kaikesta saan hitosti voimia tähän sairauteni voittamiseen, en jaksa murehtia tulevasta vaan elän tässä hetkessä just nyt. Turhaan stressata ja murehtia sitä mistä ei vielä tiedä, murehditaan sitten kun on sen aika jos sellainen aika eteen tulee 😉

Iloisempiin aiheisiin; meidät oli kutsuttu rakkaiden ystäviemme häihin lauantaina 28.5. Ihana tunteellinen vihkiminen tapahtui Kuopion tuomiokirkossa ja jatkot oli Klubilla. Juhlat oli aivan ihanat ja lämmin henkiset ja rakkautta täynnä <3 Poika oli hoidossa mummolla ja ukilla joten saimme myös sitä ihanaa kahden keskistä aikaa kaiken tämän keskellä. Sai vähän laittautua paremmin ja pukea päälle muutakin kuin verkkarit 🙂

20160528_135946

Maanantaina minulla olikin taas labroissa käynti ja tiistaina oli syto-hoitokerta ja samalla myös lääkäri käynti. Lääkärin luona jutusteltiin minun voinnista ja tulevasta. Labra arvot oli hyvät joten hoito pystyttiin antamaan. Inhoan niin syvästi kanyylin laittoa, voisin antaa ottaa vaikka sata kertaa mielummin verikokeen. Minun suonilla kun on tapana lähtee karkuun alta 😀 Nyt hoitaja toisella kertaa sai osuttua  niin hyvin, että joutui käydä työvaatteensa vaihtamassa kanyylin laitoin jälkeen kun vähän lorahti 🙂

20160531_102059    Siinä on ja pysyy!!

Hoito-kerta sujui taas ongelmitta ja hyvissä voinneissa pääsin kotiin. Uupumsta oli iltapäivällä sitten, mutta eikun maaten niin sillä sekin tila korjautuu.

20160531_141813

Hiuksiahan minulla on todellakin ruennut lähtemään aikalailla, joten mies ajoi lyhyemmän mallin 🙂

20160530_072352-1

Keskiviikkona pyörähdin siskon kanssa kahvittelemassa valmetajien luona, ja taas tunti vierähti ihanan Tainan kanssa rupatellessa ja kuulumisia vaihtaessa <3 Jotta totuus ei unohtuisi, sieltä sitten kotiin, että kahden aikoja pistin taas tämän valkosolu(Neulasta)pistoksen. Lääkäri sanoikin, että tätä pistosta ei enää viimeisessä kolmessa yhdistelmähoito kerrassa tarvii pistää, olen onnellinen siitä. Pistoksesta tuli taas nivelkipuja ja myös huonovointinen ja väsynyt oon ollut. Tätä kirjoittaessa tänään lauantaina olo on jo ihan ok ja huomenna oiskin sitten jalka päivä salilla! Ihanaa <3

Haavan hoitajallakin olen tänne päiviin asti käynyt edelleen, eli koko 8vkoa, mut nyt ne on käyty ja loppuhoidot haavojen suhteen saan hoitaa kotona. Sekin on jo niin vapauttavaa 🙂

Treeneissä olen pystynyt tekemään ohjelmaa tosi hyvin läpi, kun sarjojen pituudet oli mulla 10-12 toistoa ja kunto sekä vointi on ollut niin hyvä, että oon lyhentäny sarjoja ja lisänyt kuormitusta valmentajien luvalla. Josko saatais tuota lihasmassan kasvua taas paremmin aikaseksi. Tottakai tunnustellen tässä vielä mennään, mutta kun kroppa kestää hyvin ja kipuja ei ole niin itse koen kyllä, että voin antaa jo enempi rasitetta kropalle kun se ottaa sen niin hyvin vastaa. Ruokavaliota edelleen ollaan pidetty niin et kaloreita tulee tarpeeks ja kaikki makrot on kohillaan, jotta kroppa jaksaa ja voi hyvin.

20160530_104205 20160530_104741 20160601_090242

Sain myös lääkäriltä tiedon, että saan sytöhoitojen jälkeen sädehoitoa ruhtinaalliset 5vkoa!! Mikä tarkoittaa sitä, että tuon 5vkoa ma-pe olen naimisissa Kysin kanssa. Käynnit on siis joka hitsin arkipäivä tuon 5vkon ajan. Eli hirveän isoja reissuja ei tuolle ajalle viikolle voi suunitella. Ja ehkä ärsyttävin tuossa sädetyksessä on se, että se kestää kerralla vain pari hassua minuuttia!! Mutta matkoineen vie kuitenkin aina oman tovin :/ Noh, mutta josko nekin menis nopsaan kun sen aika on 😀

Ja hiuslookkiini piti vielä päivitystä torstaina tehdä kun yksinkertaisesti karvat putoili niin, että laikku kohtia rupesi tulemaan ohimoille. Ja koen, että mielummin kaikki pois kun se, että saan katsella laikkuja ja sitä kun hiuksia jää aina käteen kun niitä hipaisen.

Uusi ilmava tyyli 😀

20160603_082927

 

Täällä siis kaikki jatkuu ja sujuu hyvin, näillä jatketaan. Hyviä ja kovia treenejä jokaiselle ja oikein ihanaa kesän alkua <3 Palataan taas 😀

 

-Paula-

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

19 − 18 =